 |
Olen aina ollut vähän outsider tyyppiä siittä lähtien, kun kolmannella luokalla porukka rupes hiljalleen jakautumaan.
Tulen toimeen hyvin kaikkien ihmisten kanssa vaikkei heistä olisikaan minkäänlaiseksi kaverimateriaaliksi tai vaikken heistä edes pitäisi pahemmin. Asia on lähinnä tuntunut aina kiikastavan lähinnä siittä ketkä tulevat tarpeeksi toimeen minun kanssani voivat päästä ystäväkseni.
Valitettavasti niitä on harvassa, ja vanhatkin tuntuu elämän myötä hiljalleen kaikkoavan.
Olenkin alkanut miettiä syytä, mutta en tiedä, kaippa se on minussa koska ei kai minulle nyt kaikki ystävät ole voineet sattua niin paskoiksi?
Aina voi onneksi hankkia uusia helposti kun taas koulussakin olen. Kivoja ihmisiä sieltä on ainakin toistaiseksi löytynyt.
Ala asteella minua ei pahemmmin kiusattu, lukuunottamatta suurta syrjintää. Hengailin lähinnä yhden kaverini kanssa kaksistaan.
Ylä asteella minusta ei sitten enään pahemmin tykätty. Johtunee osaksi varmaan siittä että ulkopaikkakuntalainen tulee puolessa välissä kriittistä seiska luokaa. Paikkakuntakin on sen verran pieni muutaman ala-asteensa kanssa, joten kaikki suunnilleen tiesivät toisensa.
Ylä asteella oli ihan tarpeeksi kaikkea seläntakana haukkumista ja juoruja, haukkuma viestejä, piloja ja no syrjintää tietenkin. Kyllä se ehkä vähän helpotti loppua kohden, en tiedä.
En jaksanut loppujen lopuksi kauheasti välittää. Oli minulla siihen aikaan kaksi ystävää koulusta ja yksi ala aste ajoilta. (Nykyään en ole varma enään asioista heidän kanssa)
Lukio meni vähemmällä paskalla. Seläntakana puhumista ja syrjintää on aina.
Suhteellisen hyvin kuitenkin oli siedettäviä koulukaveri tyyppisiä ihmisiä ja pari joiden kanssa pyöriä vapaa-ajallakin.
 |
| http://www.wisdomquotesandstories.com/they-laugh-me-because-im-different/ |
Nykyäänkin viikonloppuna ulkona pyöriessä törmää kaikkeen pienellä paikkakunnalla pyörivään paska tarinaan, ennakko luuloihin, olettamuksiin, syrjintään ja haukkumiseen. Ja myös siihen tosiasiaan ettei minun kanssa moni tule toimeen, tai edes kyllä haluakkaan.
Olen aina tuntenut kuitenkin itse itseni jo ala asteella erilaiseksi ja nähtävästi erilaisuuteni ovat huomanneet muutkin.
Myös monet loppujen lopuksi minuun tutustua uskaltautuneet ihmiset ovat sanoneet minun olevan hyvin oma laatuinen ja persoonallinen ihminen. Viisaaksikin joskus kehuttu.
No kuitenkin sellainen "minusta joko tykkää tai ei" ihminen.
En oikein itse enään niin tiedä itsestäni oikein perusteellisesti samalla tavalla mitään.
Elämä meni jotenkin sekaisin sisäisesti lukion keskellä ja sen jälkeen on mennyt sitä selvitellessä ja yritellessä palauttaa itseäni takaisin.
Pikkuhiljaa hyvä tulee.
Pitäisi ehkä yrittää panostaa taas itseensä ja ottaa omaa aikaa vain vaikka kuunnella omaa itse haluamaansa musiikkia.
Tuntuu kuitenkin vain ettei päässäni tai aikataulussani riitä tilaa kaiken tekemiselle. Vaikka tämä koulu onkin paljon rennompi, mieluisampi ja kevyempi.
Ihmisten kuitenkin kannattaisi pohtia näitä kiusaamis asioita omalta kannaltaankin.
Mitä muut hyötyvät esimerkiksi siittä että puhuvat täysin perättömiä juttuja toisista, joitain ei edes kiinnosta ja toiset taas pahottavat itsensä siittä syvästikkin.
Kiusaajat ovat itsessään heikkoja ja säälittäviä ja heidän kohteensa vahvoja ja rohkeita.
Älä syytä muita siittä mitä et itse ole.
Ihmisten kuitenkin kannattaisi pohtia näitä kiusaamis asioita omalta kannaltaankin.
Mitä muut hyötyvät esimerkiksi siittä että puhuvat täysin perättömiä juttuja toisista, joitain ei edes kiinnosta ja toiset taas pahottavat itsensä siittä syvästikkin.
Kiusaajat ovat itsessään heikkoja ja säälittäviä ja heidän kohteensa vahvoja ja rohkeita.
Älä syytä muita siittä mitä et itse ole.
Thanks Bye
Princess Chaos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risuja, Ruusuja, Kysymyksiä.. Tänne vaan :)
Anna rakentavaa palautetta mitä haluaisit.
Vain asialliset viestit julkaistaan.